Turkoosia vettä ja valkoista hiekkaa, niistä oli Gili T tehty! Ehdottomasti käymisen arvoinen paikka minun mielestäni, eli jos joku liikkuu Balin suunnalla, kannattaa skipata Kutat sun muut ja suunnata tänne. Itse buukkasin matkan hostelliltani Kutalta ja ostin samantien meno-paluun, mikä kustansi 600 000 rupiaa ja hintaan sisältyi nouto hostellilta, kuljetus satamaan ja paluumatkalla kyyti hostellille asti. Hinta oli vissiin ihan kohtuullinen mitä vertailin muiden reissaajien kanssa.
Olin valitettavasti lukenut Tripadvisorista kauhutarinoita saarelle liikennöivistä speed boat -firmoista: turisteja huijataan kaikilla mahdollisilla tavoilla, pyydetään lisähintaa milloin mistäkin, ollaan tuntikausia myöhässä, veneet on hengenvaarallisia ja milloin mitäkin. Yksi mun käyttämän firman veneistä oli jopa räjähtänyt matkalle vain muutamaa kuukautta aikaisemmin! O-ou... Jälleen kerran huoli oli turha sillä matka kului aasialaiseen tyyliin verkkaisesti, sähläten ja erinäisissä paikoissa odotellen, mutta koin saaneeni sen palvelun josta maksoinkin. Veneessä haisi bensa ja oli ahdasta, ikkunaa ei voinut pitää auki, koska sieltä olisi roiskunut vettä ja rannalle poistuttiin vähintään kyseenalaisesti veneen laitoja myöten kiipeilemällä. Omasta mielestäni kuitenkin osa matkailun viehätystä on siinä, että joutuu olemaan enemmän tai vähemmän jatkuvasti oman mukavuusalueen ulkopuolella. Aasiassa matkustaessa asetan odotukseni matkanteon mukavuudesta niin alas, että ne voidaan ainoastaan ylittää.
Mutta niin, kun on päästy perille miten tällä saarella saa ajan kulumaan?
Polkupyörän vuokraaminen
Gileillä ei ole ollenkaan motorisoituja ajoneuvoja, joten matkanteko taittuu kävellen, hevoskyydillä tai polkupyörällä. Polkupyöriä voi vuokrata muutaman euron hintaan melkein mistä vaan, omastani taisin maksaa 40 000 rupiaa. Saaren ympäri menee melko ok kuntoinen tie. Muutamassa kohtaa on pelkkää hiekkaa jolloin pyörää joutuu hieman raahaamaan, mutta todellakaan mitään ihmeellistä kuntoa ei vaadita: sitäkin enemmän vettä ja aurinkorasvaa. Kävin myöhemmin myös juoksemassa saaren ympäri ja siihen meni aikaa noin 50 minuuttia eli kovin suuri saari ei ole. Pyöräillessä voi ihailla postikorttimaisia maisemia, aina välillä pitää uimataukoa tai pysähtyä virkistävälle drinksulle johonkin lukuisista rantabaareista.
Snorklausreissu
Ymmärtääkseni Gilin T:n rannoilta löytyy paljon hyviä snorklausspotteja, joten aktiviteetti onnistuu myös itsenäisesti. Päätin kuitenkin lähteä ohjatulle snorklauskierrokselle, joita voi ostaa pääkadulta lähes joka kulmasta ja vähän epäilen että eroavat hirveästi toisistaan. Reissu maksoi 100 000 rupiaa eli noin kuutisen euroa, ja siihen sisältyi välineet ja juomavesi ja kesto oli muistaakseni nelisen tuntia? Omasta mielestäni retki oli todellakin vastinetta rahalle! Näin paljon upeita koralleja ja värikkäitä kaloja, mutta retken kohokohta oli iiiso kilpikonna! Tässä kohtaa erityisesti ohjattu retki oli parempi vaihtoehto kuin itsenäinen snorklailu, koska en todellakaan olisi huomannut hyvin pohjan väreihin soluttautunutta kilpikonnaa, ellei sitä olisi erikseen sormella mulle osoitettu. Retkellä käytiin myös lounaalla Gili Air-saarella, jolloin pääsin käväisemään myös siellä vaikka aikataulu ei pidempään pysähdykseen riittänytkään.
Ruokaa Night Marketilla
Pääkadulla sijaitsevilta yömarkkinoilta löytyy paikallista ruokaa kohtuullisen hintaan. Tunnelma on rento ja antaisin paikalle plussaa siitä ettei sielä ole wifiä, kuten suurimmassa osassa ravintoloita heh. Aika kului uuden reissukaverin kanssa syöden, kaljaa juoden ja vähän lisää syöden ja maailmaa parantaen eikä facebookia tarvinnut vilkaista kertaakaan. Isoissa pöydissä päätyy helposti myös keskusteluun satunnaisen vieruskaverin kanssa. Valinnanvaraa erilaisissa kojuissa riittää, ja omaan annokseen voi valita useampaa sorttia. Pikkunälkään löytyy erilaisia snackseja ja makeannälkään ihania leivonnaisia. Äh tuleepa nälkä kun on kuukauden syönyt purkkilinssejä kun oikeen muuhun ei tässä kalliissa maassa ole varaa.
Pearl Beach Lounge
Kun on muutaman viikon kulkenut resuisena backpackerina, nukkunut bambumajoissa ja syönyt muovituolimestoissa, alkaa kaipaamaan jotain pientä hemmottelua. Hieman yömarkkinosta eteenpäin sijaitsee Pearl Beach Resort. Kun ostaa 100 000 rupian (n. 6 euroa) arvosta ruokaa/juomaa kyseisestä paikasta, saa käyttää sekä resortin rantatuolialuetta että uima-allasaluetta. Kyllä se vaan tuntui aika erilaiselta makoilla pehmeällä tuolilla varjossa ja pulahtaa sen jälkeen viileään altaaseen, kuin maata rantapyyhkeen päällä suu täynnä hiekkaa as usual. Alueella toimii myös wifi, niin pääsee instagrammailemaan fiiliksiä liveajassa haha. Homma toimii siis niin että ensin maksetaan 100 000 respaan, josta saa pyyhkeen ja voucherin, jolla on tuo 100 000 arvoa. Sitten vaan päivän mittaan tilailemaan kaikkea ja lähtiessä maksetaan. Hinnat ei tosiaan ole mitkään edulliset paikalliseen tasoon verrattuna, mutta itse tilaamani smoothie ja lohileipä maistuivat aivan tai-vaal-lisilta (en tosin tiedä oliko sillä vaikutusta että ne olivat eka länkkäriruoka sitten Suomesta lähtöni).
Yöelämä
Gili T on tunnettu rajusta yöelämästään, mutta itse olen aikasemmin käynyt esim. Thaimaassa Phi Phi-saarilla, eikä tuo ollut mitään siihen verrattuna. Pääkadulla on paljon baareja, mutta kunnon bileet on käsittääkseni kolme kertaa viikossa aina vaihtuvassa paikassa. Sama sama -reggaebaarissa tuli viihdyttyä useampana iltana, mielenkiintoinen ilta oli kun lähdettiin ulos hostellimme omistajan kanssa haha. Gilillä on aika silmiinpistävää erilaisten sienien ja sellaisen aika avoin kauppaaminen joten varovaisuus sen suhteen kannattaa muistaa. Myös paikallista viinaa (arak, joka on yhtä terveellistä kuin salkkarisepon pontikka) miksataan drinksuihin, joten itse jätin ota 2 maksa 1 tarjoukset väliin ja tyydyin kylmään bintangiin (jos ruuasta kirjoittamisen jälkeen oli nälkä niin nyt kyllä maistuisi kylmä halpa kalja).
Harmi, että matkasuunnitelmani ei tosiaan jättänyt aikaa naapurisaarten Gili Menon, Gili Airin eikä edes Lombokin tutkimiseen. Ubudissa käydessäni en ymmärtänyt kommentteja, siitä kuinka parin päivän visiitistä tulee helposti viikkojen mittainen. Gileillä olisin kuitenkin varmasti viihtynyt vaikka kuinka pitkään, jos ei olisi ollut valmiina lentoa Ausseihin. Onneksi pääsin kuitenkin edes käymään oikeassa paratiisissa!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti